Tunturiin!
 

Helpoin ja turvallisin tapa päästä tienvarresta tunturiin on osallistua opastetulle kelkkaretkelle. Useimmille retkille voi osallistua joko reessä istuen ja itse kelkkaa ajaen. Lämpimät varusteet ja vakuutukset sisältyvät retkipakettiin. Minimiosallistujamäärä on 4 henkeä. Kaikilla retkillä säävaraus.

 

Kolmen valtakunnan rajapyykki
 
Kilpisjärveltä voi tehdä nopeasti ja edullisesti Skandinavian kiertomatkan. Suomen, Ruotsin ja Norjan keltainen rajapyykki on noin 15 kilometrin päässä Kilpisjärven kylästä. Kun on kiertänyt pyykin, samalla on tullut tehdyksi ulkomaanmatka Ruotsiin ja Norjaan.

Talvella rajapyykille pääsee hiihtäen tai potkukelkalla. Nopeimmin vierailu onnistuu moottorikelkalla.  

Maailman rauhallisimmalle rajalle matkataan moottorikelkalla Kilpisjärven jäätä pitkin. Loppumatkasta reitti kulkee Mallan luonnonpuiston sivuitse ja osittain myös Ruotsin maaperällä. Retken voi tehdä reessä istuen tai kelkalla ajaen. Reitti on helppo, ja se sopii hyvin ensi kertaa kelkkailevallekin. Retki kestää nelisen tuntia.

 

Kekkosen kinkamilla ja maahisten tuvilla
 

Presidenti Urho Kekkonen (1900 - 1986) oli suuri Lapin ystävä. Keväisin hän saapui perässähiih- täjineen vieraaksi Kemijoki-yhtiön Porojärven tunturimajalle. Presidentti hiihteli seurueineen Käsivarren jylhimmillä kinkamilla ja tuli hyväksi tutuksi monien paikallisten asukkaiden kanssa. 

Porojärven maisemissa on useita liki tuhatmetrisiä tuntureita, kuten Saivaara (830 m), jonka laella on perässähiihtäjien vuonna 1982 kiinnittämä Kekkosen muistolaatta. Paluumatkalla poiketaan Jogasjärven maahistuvalla. Maahistupa on monien paikallisten kammoama paikka, koska perimätiedon mukaan siellä on aikoinaan tehty hirmutekoja. Poromiehet viettävät yönsä mieluummin lumihangessa kuin maahistuvan lavereilla. Mitä maaihistuvassa mahtoi tapahtua? Se selviää retken kuluessa. 

Retki Kekkosen kinkamille ja maahistuvalle tehdään moottorikelkalla rekikyydillä.

 

Elämän huippuhetket mahtituntureilla
 

Syntymäpäivät Saanalla, häät Haltilla, kihlajaiset Kuonjarjohkalla, eläkepäivien alkajaiset kolmen valtakunnan pyykillä.  Elämän huippuhetkiä kannattaa juhlia Suomen parhaissa maisemissa.  

Kilpisjärven mahtituntureilla Haltilla, Mallalla ja Saanalla on vaihdettu sormuksia, sanottu tahdon ja juhlittu pyöreiden merkkivuosien täyttymistä. Suurtuntureilla olet kaukana arjesta ja lähellä taivasta. Kilpissafarit mahdollistaa unohtumattomat juhlahetket tunturissa.

21.4.2005  kruununprinsessa Victoria vihki nimeään kantavan moottorikelkkareitin kolmen valtakunnan rajapyykillä. 

Olisittepa nähneet, miten prinsessa pyyhälsi moottorikelkalla pitkin Kilpisjärven jäätä valtakuntien rajapyykiltä hotellin pihaan. "Fantastiskt", kehui prinsessa Kilpisjärven maisemia ja lupasi tulla uudestaan. 

 

Kalassa tunturijärvellä 
 

Kilpisjärven ympäristössä on kirkasvetisiä, kalaisia tunturijärviä, joista nousee pilkkimällä mm. harjusta ja tunturien arvokalaa rautua eli nieriää. 

Pilkkijärvet sijaitsevat 3 - 30 kilometrin etäisyydellä Kilpisjärveltä. Lähin rautujärvi on Saanajärvi. Kalastuksen ohessa tarjolla on lämmintä juotavaa ja pientä purtavaa nuotiotulen äärellä. Kokopäiväretki sisältää rekikuljetuksen, varusteet ja kalastusväli- neet. 

Jos haluat jäädä kalastelemaan tunturiin pidemmäksi aikaa, voit vuokrata tukikohdaksi teltan, laavun tai pilkkireen eli arkin.

Kesällä Kilpisjärveltä pääsee kätevästi kalaan Norjan vuonojen rantamille. Aurinko pysyy korkealla tuntureiden yllä keskiyölläkin. Ei ihme, että monen kilpisjärveläisen mieluisin kesäharrastus on yökalastus Norjassa Storfjordin vuonolla. Matkaa Kilpisjärveltä Jäämeren rantaan on vain 50 kilometriä. Kun syönti on hyvä, vuonosta nousee saavikaupalla seitiä, turskaa, kissakalaa ja kampelaa.

 

Moottorikelkalla hiihtoretkelle

 

Kaipaatko vaihtelua hiihtelyyn Kilpisjärven lähiympäristössä? 

Ota kerrankin lentävä lähtö tunturiin ja nauti kahden penin- kulman laskuvoittoisesta hiihtoretkestä Kuonjarjohkalta Kilpisjärvelle. Menomatka taittuu vauhdikkaasti moottori- kelkan reessä istuen. Sukset ja reput kulkevat mukana. 

Kuonjarjohkallla kelkka- varusteet pakataan rekeen ja juodaan kahvit. Sitten alkaa laskettelu kohti Kilpisjärveä moottorikelkalla vedettyä latu-uraa pitkin.

 

Raittijärvi
 

Käsivarren erämaa-alueella on yksi ainoa asuttu kylä,  Raittijärvi. Saamelaisten poronhoitajien asuinpaikka sijaitsee tiettömän taipaleen päässä Rommaenon varrella. Kilpisjärveltä Raittijärvelle on matkaa noin 30  kilometriä. 

Raittijärvellä kylän elämästä ja poronhoidosta kertoo Antti-Oula Juuso. Juuso tunnetaan myös värikkäiden saamelaista elämänmuotoa kuvaavien maalausten tekijänä. 

Kelkkareitti Raittijärvelle kulkee läpi upeiden tunturimaisemien. Matkalla pysähdytään jylhien kalliopahtojen ympäröimällä Terbmisjärvellä.

 

Yöretki tunturiin
 
Revontulia kannattaa etsiä sieltä, missä niitä tilastojen mukaan varmimmin esiintyy. Suomessa suurin todennäköisyys nähdä revontulia on Kilpisjärvellä. Kylässä tehdään revontulitutkimusta, ja Kilpisjärvi on monen revontulista innostuneen luontokuvaajan suosikkikohde.

Yötaivas tunturien yllä tarjoaa paljon muutakin ihmeteltävää kuin revontulet. Täydenkuun aika on hämmentävä kokemus: puuttomassa tunturissa lumilakeuden keskellä kuunvalo on niin kirkas, että maisema näkyy kaikissa yksityiskohdissaan ja jopa värit erottuvat selvästi.

 Kaamoksen aikaan selkeällä säällä täydenkuun valo on jopa kirkkaampi kuin keskipäivä. Kun kuuta ei näy, tunturien ylle kaartuu kirkas tähtitaivas, jota taajamien ja kaupunkien valosaaste ei pilaa. Yöretkellä pysähdytään näköalapaikoilla, joilta on esteettömät näkymät kaikkiin ilmansuuntiin. Noin kolmen tunnin mittainen retki tehdään moottorikelkalla.

 

Jäämerelle tai Ruotsiin
 
Jos olet mielestäsi nähnyt kaiken, mitä Suomen Lapilla on tarjota, kannattaa lähteä tutustumaan Ruotsin ja Norjan tunturireitteihin. 

Kilpisjärveltä voi tehdä päiväretken Jäämeren rantaan, esimerkiksi Otereniin. Ruotsin puolella matkakohteena voi olla vaikka Rostojärvi tai Abisko. 

Kilpissafareilta voit vuokrata oppaan ja kaluston toiveidesi mukaan räätälöityä retkeä varten.

 


Kilpissafarit, Hannu Rauhala, 99490 Kilpisjärvi
gsm: 040-516 1952
e-mail: hannu.rauhala@kilpissafarit.fi, www: http://www.kilpissafarit.fi